Kesä-Heinäkuu 2020, OSA 4

Kuiva kevät ja alkukesä kurittivat kaurapeltoja – nyt toivotaan sopivasti sateita. Heinäkuussa Hölsön tilalla tehdään kasvinsuojeluruiskutuksia sekä peltojen tarkastuksia vieraista viljalajeista. Ja toivotaan kultaakin kalliimpaa vesisadetta!

Vaikka lomalaiset iloitsevat punaisena hehkuvista sääkartoista, odottavat kauranviljelijät kuumeisesti sateita. Kaura nimittäin viihtyy muista viljakasveista poiketen paremmin viileässä ja sateisessa säässä, jolloin se tuottaa huippusatoja kuivaan kasvukauteen verrattuna. Poikkeuksellisen lämmin ja kuiva alkukesä on kurittanut peltoja myös Hölsön tilalla. Kasvukausi on ollut kaikkea muuta kuin toivottu: kylmä ja kuiva toukokuu, jota seurasi kuuma ja kuiva kesäkuu. ”Vettä on satanut toukokuun jälkeen vain viisi milliä, mikä on aivan liian vähän”, harmittelee viljelijä Mikko Hölsö.

Odotukset kasvukaudelle lähdettäessä olivat korkealla onnistuneen edellisvuoden jälkeen. Nyt tunnelma on muuttunut ja sadetta toivotaan edes sen verran, että saataisiin keskinkertainen sato. ”Peli on menetetty huippusadon suhteen, mutta jos säätilassa tapahtuisi nopeasti muutos kosteampaan suuntaan, niin kaksinkertaiseen satoon olisi vielä mahdollisuudet”, sanoo Mikko.

Kuivuus koettelee eniten kovia savimaita, jossa kosteutta on ollut vähiten jo kylvövaiheessa. Jos koko kesänä ei saada vesisateita, tuleentuu kasvusto ennen aikojaan ja sato jää määrällisesti pieneksi. Myös jyvä jää kuivuuden takia pieneksi, eikä pahimmassa tapauksessa täytä elintarvikekauran kokovaatimuksia. ”Vaikka sateita vielä saataisiin, vaikuttaisi se enää jyvän kokoon, ei jyvien määrään, sillä kasvi päättää jyvien lukumäärän jo aikaisessa orasvaiheessa”, kertoo Mikko.

Usein kuivuus tuo mukanaan myös muita ongelmia, kuten tuhohyönteiset. Kauralla on kuitenkin onneksi aika vähän tuhohyönteispainetta verrattuna rapsiin ja rypsiin. ”Kirvat ovat ehkä yleisin ongelma orasvaiheessa, jolloin ne levittävät kääpiökasvuviroosia, mikä on yleisin viljojen virustauti Suomessa. Kirvat torjutaan tarvittaessa siihen tarkoitetuilla ja testatuilla aineilla”, kertoo Mikko.

Torjunta-aineet ovat elintarvikkeiden tuottamiseen hyväksyttyjä tuotteita, kuten myös erilaiset kasvinsuojeluaineet, jotka toimivat viljan niin sanottuina vitamiineina ja lääkkeinä.  Kypsän viljan ja valmiiden viljatuotteiden torjunta-ainepitoisuuksia valvotaan tarkasti. Valmiit tuotteet ovat Suomessa turvallisia ja vapaita ylimääräisistä torjunta-ainejäämistä.

Heinäkuu kaura pellolla
Kaura pellolla
Kaura pellolla

Kasvinsuojeluruiskutukset ovat kasvin ”vitamiinit”, joiden avulla se kestää paremmin vaikeitakin olosuhteita

Kaurapeltojen keinokastelu on Suomessa harvinaista. Kylvömuokkauksella, kylvösyvyydellä ja kylvölannoituksella on ratkaiseva merkitys kasvin veden ja ravinteiden saantiin. Mikko suosii lisäksi kasvinsuojeluruiskulla levitettäviä lehtilannoitteita, jotka auttavat kasvia veden- ja ravinnonsaannissa maaperästä.  

Elinvoimainen ja terve kasvusto käyttää parhaiten maassa olevat ravinteet hyödyksi ja on samalla paljon parempi hiilensitoja kuin huono kasvusto. Siksi pelloille ruiskutetaan muun muassa kasvunsäätelyainetta, joka lyhentää ja vahvistaa kasvin kortta sekä vahvistaa juuristoa. Näin vilja pysyy paremmin pystyssä ja on helpommin korjattavissa.

Jos viljan korsi on kovin pitkä, se lakoontuu helpommin. Lakoontunut vilja altistuu helposti homeille, eikä täytä elintarvikeviljan laatuvaatimuksia.

”Liian sateisina syksyinä lakovilja ei tahdo kuivua puintikuntoon ja pahimmassa tapauksessa vilja alkaa itää, eikä täytä näin ollen laatuvaatimuksia”, selvittää Mikko.

”Kaikki käyttämämme tuotteet ovat tarkkaan testattuja ja viranomaisten hyväksymiä. Tuotteiden käytössä noudatamme valmistajan ilmoittamia annostuksia ja ohjeita”, kertoo Mikko.

Myös rikkakasvien torjunta on tärkeää, sillä rikkakasvit:

  • alentavat viljasadon määrää, laatua ja myyntihintaa
  • aiheuttavat viljaan sivumakuja ja voivat olla myrkyllisiä
  • toimivat monien tuhohyönteisten ja kasvitautien isäntäkasveina
  • vaikeuttavat sadonkorjuuta.

Gluteenitonta kauraa kasvavalla pellolla rikkakasvien lisäksi huolena ovat myös mahdollisesti pellolle kulkeutuneet muut viljalajit. Pellot kierretään kitkemässä vieraista viljoista useamman kerran kesän aikana.

Gluteeniton viljely vaatii paljon työtä, mutta varmistaa sen, että saamme Helsingin Myllylle puhdasta gluteenitonta kaurajyvää. Gluteenitonta ruokavaliota terveytensä vuoksi noudattavat osaavat varmasti arvostaa sitä, että saavat kauratuotteensa gluteenittomina aina pellolta pöytään saakka.