Perinnetila aloitti Kaura 2.0 -viljelyohjelman

Mikko Mäki-Latvala innostui uudesta

– Ryhdyin maatalousyrittäjäksi sukumme tilalle kaksitoista vuotta sitten. Tänä päivänä meidän tilaamme hallinnoi neljän hengen maatalousyhtymä, johon kuuluvat minun lisäksi vaimoni Elina sekä setäni Veikko Minna-puolisonsa kanssa, Mikko Mäki-Latvala toteaa.

– Olen aina ollut kiinnostunut kaikesta uudesta ja olemme tilallamme myös kokeilleet paljon erilaisia asioita, esimerkiksi eri lajikkeita, muokkaustapoja, lannoitusta ja viljelykiertoa. Meillä on herkät tuntosarvet alan uusille ratkaisuille, sillä haluamme olla mukana etupainotteisesti. Helsingin Myllyn 2.0- kauranviljelyohjelma on juuri tällainen, uudenlainen projekti, josta oli helppo innostua. Tässä voidaan tuottaa kotimaista ruokaa vieläkin paremmin.

Pitkä yhteistyö jalostui tulevaisuuden viljelyprojektiksi

Mäki-Latvalan tilalla on tehty yhteistyötä Helsingin Myllyn kanssa jo pitkään.

– Yhteistyömme alkoi jo ennen kuin siirryin päätoimiseksi maatalousyrittäjäksi. Olemme esimerkiksi olleet mukana gluteenittoman puhdaskauran sopimusviljelijöinä, jolloin huolehdimme, että kaura on jo pellolla kasvaessaan gluteenitonta.

Helsingin Myllylle oli siis hyvin luontevaa ehdottaa Mikon tilalle myös uudenlaista 2.0-viljelyohjelmaa, jossa kauran viljelyssä ei käytetä lainkaan tuholaistorjunta-aineita. Pörriäiset voivat pölytellä kaurapelloilla rauhassa. Lisäksi kauran kasvatuksessa kiinnitetään erityistä huomiota luonnon monimuotoisuuteen, maaperän kasvukuntoon ja hiilen sidontaan.

– Tässä yhteydessä on noudatettu laadukasta viljelyohjelmaa, joka merkitsee esimerkiksi lannoitusta vain kasvin tarpeen mukaan, kukkivien kasvien käyttöä viljelykierrossa sekä hiiltä ja ravinteita maaperään sitovien kerääjäkasvien käyttöä, Mikko luettelee.

2.0-viljelyohjelma ottaa luonnon huomioon monin tavoin

– Kauran tuholaistorjunta-aineiden käyttökynnys meidän tilallamme on ollut korkea jo entuudestaan. Erilaiset vitsaukset, esimerkiksi kirvat, vaihtelevat vuodesta toiseen ja olemme nyt sitoutuneet ottamaan riskiä siitä, että viljelemme ilman tuholaistorjuntaa. Helsingin Mylly puolestaan on sitoutunut maksamaan kaurasta sellaista hintaa, että pystymme kantamaan mahdollisista tuholaisista aiheutuvat tappiot.

– Pörriäisistä huolehdimme kasvattamalla viljelykierrossa kukkivia kasveja. Öljykasveista rypsi ja rapsi, joiden sato on täysin riippuvainen pölyttäjistä, ovat tähän tarkoitukseen sopivia. Lisäksi käytämme hernekasveja, jotka auttavat myös luonnonmukaisessa lannoituksessa varastoimalla juurinystyröillään ilmakehän typpeä maahan. Kylvämme myös useamman kukkivan kasvin seoksia pölyttäjäkaistoiksi viljapeltojen reunoille.

– Kerääjäkasvit keräävät viljelykasvin juureen eloperäistä ainetta, joka lahotessaan muuttuu humukseksi. Tässä täytyy kuitenkin olla tarkkana, sillä kerääjäkasvi voi myös jyrätä viljelykasvin taistelussa kasvutilasta. Syyskylvö auttaa tasapainon löytymisessä. Usein kerääjäkasvina käytetään esimerkiksi valkoapilaa. Kun sato korjataan, valkoapila tarjoaa vielä hyvät apajat pölyttäjille, ja kerää nimensä mukaisesti käyttämättä jääneet ravinteet maasta itseensä.

Kasvukauden aikana käytetään täsmälannoitusta.

– Sen sijaan, että kylvön yhteydessä lannoitetaan kasvia ”sokkona” tietämättä tulevan kasvukauden olosuhteita, meillä se tehdään täsmättynä pitkin kasvukautta satelliittikuvia hyödyntämällä: Satelliitti kuvaa pellot muutaman päivän välein. Kuvasta analysoidaan kasvuston biomassa, ja tämän täsmälannoituskartan avulla työkone levittää GPS-ohjatusti juuri oikean määrän lannoitetta joka paikkaan. Pienemmällä lannoitemäärällä saadaan siis aikaan isompi sato, Mikko kuvailee.

Lannoituksen tehokkuutta mitataan ravinnetaselaskelmilla.

– Seuraamme sitä, kuinka paljon kauran viljelyyn on käytetty ravinteita, ja kuinka paljon niitä on sadon mukana poistunut pellolta. Tarkoituksena on, että nuo luvut ovat mahdollisimman lähelle yhtä isot, jolloin lannoitus ei kuormita ympäristöä.

– Resurssitehokkuus on siis keskiössä. Se, että saadaan panoksille mahdollisimman suuri vaste. Siinä missä EU:n ympäristöjärjestelmä edellyttää pelloilta maaperänäytteet neljän hehtaarin välein, meillä peltoja skannataan läpikotaisin aina metrin syvyyteen saakka. Näin saamme aivan erinomaisen tarkkaa tietoa peltojemme tilanteesta. Olemme huomanneet, että peltojen sisällä löytyy maaperässä suurempia vaihteluita kuin eri peltojen välillä. Kun saamme tietää, mikä pellon tilanne missäkin kohtaa on, voimme kohdistaa kaikki toimenpiteet juuri oikein. Näin säästetään luontoa ja saadaan silti hyvä sato kaikkialle, Mikko toteaa.

Onko tämä uudistavaa viljelyä?

– Meille suomalaisille on elintärkeää, että pelloiltamme saadaan hyviä satoja ilmastonmuutoksesta huolimatta. Siksi Kaura 2.0 -projekti on osa tulevaisuutta. Se, milloin viljely muuttuu uudistavaksi ei ole on/off, vaan kaikki nämä toimenpiteet sisältyvät uudistavaan viljelyyn. Peltojen lisääntynyt multavuus eli orgaanisen aineksen määrä kertoo sen, että hiilensidonta on lisääntynyt. Teoriassa tiedetään, miten se tehdään, mutta seuranta lopulta osoittaa tulokset. Muutos tapahtuu hitaasti ja seurantaväli on viisi vuotta. Perinteisellä maa-analyysillä multavuutta arvioidaan aistinvaraisesti karkealla asteikolla. Meillä multavuutta mitataan peltoskannauksen lisäksi maanäytteistä tarkemmalla hehkutushäviömittauksella. Tämä on hieman arvokkaampi tutkimusmenetelmä, mutta mielestäni hintansa arvoinen, Mikko vakuuttaa.

Ensimmäiset Kaura 2.0 -toimitukset tammikuun alussa

Mäki-Latvaloiden tilalta haettiin Helsingin Myllyyn ensimmäinen Kaura 2.0 -viljelyohjelman mukaan viljelty kaurakuorma heti loppiaisen jälkeen tammikuussa.

– Tämä oli meille jännittävä hetki. Sateinen syksy toi haasteita hyväsatoisten, myöhäisten kauralajikkeiden kasvuun. Tasapainoilimme sadon ja puintiajan kanssa. Mutta onnistuimme hienosti, kaikki sadosta otetut näytteet olivat ensiluokkaisia. Hyvä pelto tuotti hyvää jyvää, Mikko Mäki-Latvala iloitsee.